Haastattelu: Genetic Me genomitiedon asiantuntijan silmin

Sitran johtava asiantuntija Tuula Tiihonen veti asiantuntijakeskustelua Doc Lounge Helsinki -klubilla elokuvan Genetic Me (ohj. Pernille Rose Grønkjær) jälkeen. Hän toimii keskustelun moderaattorina myös Genetic Me -näytöksessä DocPoint – Helsingin dokumenttielokuvafestivaalilla, kun elokuva esitetään keskiviikkona Savoy-teatterissa Helsingissä ja samaan aikaan neljässä muussa Suomen kaupungissa. Mitä geeniasiantuntija ajatteli elokuvasta? DocPoint Paperin päätoimittaja Niina Rapo haastatteli Tiihosta DocPointin blogiin.

GENETIC_ME_artikkelikuva

NR:  Millaisia ajatuksia dokumentti herättää genomitiedon asiantuntijassa?

TT: Dokumentista tulee hyvin esille se, että geeniperimä määrittää vain osaksi sen, millaisia ihmisiä meistä tulee. Ympäristö- ja muut tekijät (kokemukset, elinpiiri) vaikuttavat siihen osaltaan. Minulle henkilökohtaisesti kolmen lapsen äitinä jäi mieleen elokuvan loppupuolella käyty keskustelu. Siinä eräs asiantuntija kertoo, kuinka onnellinen hän oli siitä, että heidän niin sanottu ”hankala lapsensa” syntyi juuri heidän perheeseensä. Jossain toisessa perheessä ei olisi välttämättä ollut riittävää jaksamista kohdata tällainen lapsi, ja hän olisi voinut joutua kaltoinkohdelluksi. Lapsuuden kokemuksilla onkin suuri vaikutus siihen, millaiset ominaisuudet meissä vahvistuvat tai vaimenevat ja millaisen käyttäytymismallin omaksumme esim. hankalissa tilanteissa.


NR: Missä asioissa genomitiedosta on hyötyä?

TT: Genomitiedosta, eli ihmisen koko perimää koskevasta tiedosta, on hyötyä sairauksien ennaltaehkäisyssä. Ihminen voi huolehtia paremmin terveydestään, kun hänellä on käytössään mahdollisimman kattava tieto terveyteensä vaikuttavista tekijöistä. Geeni/genomitiedon avulla voidaan selvittää usean lääkeaineen soveltuvuus ja yksilöllinen annostus (ns. farmakogenetiikka). Genomitietoa tarvitaan terveydenhuollossa, kun etsitään keinoja esim. syövän hoitoon (perimän muutosten tutkiminen) ja joidenkin diagnoosien varmistamiseksi.

GENETIC_ME_05

NR: Kuinka pitkälle genomitietous voidaan viedä?

TT: Eettinen arviointi on tärkeää, kuten yleensäkin lääketieteessä. Geeniteknologian mahdollisuudet kasvavat koko ajan. On ennustettu, että genomin läpilukemiseen tarvittavat laitteet ovat muutaman vuoden kuluttua jokaisen kuluttajan saatavilla. On meistä itsestämme kiinni, miten genomitietoa tullaan yhteiskunnassa soveltamaan. Kaikkea tietoa voidaan käyttää hyvin tai huonosti. Niin myös genomitietoa.


NR: Onnistuuko elokuva valottamaan persoonallisuuden muodostumista?

TT: Mielestäni kyllä, jopa humoristisella ja ymmärrettävällä tavalla. Elokuvasta käy myös hyvin ilmi se, että käyttäytymiseen vaikuttavat useat monimutkaiset asiat, ei ainoastaan perimä.


NR: Onko asioita, joissa geenitietämys/geenitestaus on turhaa? Missä menevät genomitiedon hyödyn rajat?

TT: Ihmiset teettävät geenitestejä useista eri syistä. Geenitieto tarjoaa ihmisille paitsi tietoa terveysriskeistä, myös mahdollisuuden tutustua genomiikkaan ja itseensä. Genomitiedon avulla voi rakentaa terveyssuunnitelman ja saada apua kokonaisvaltaiseen elintapamuutokseen. Toisaalta geenitieto tarjoaa tietoa kuluttajaa askarruttavaan lääketieteelliseen kysymykseen. Osa teettää testejä uteliaisuudesta ja huvin vuoksi. Syitä on siis monia. Riippuu täysin ihmisestä, mikä on siis turhaa.

Eri asia on se, mitä testejä yhteiskunnan tulisi maksaa ja mitä ei. Tällä hetkellä Suomessa yhteiskunta kustantaa ainoastaan testit, joita tehdään lääketieteelliseen tarpeeseen, kuten esimerkiksi perinnöllisten sairauksien ja korkean riskin sairastumisalttiuksien diagnosoimiseksi. Vuonna 2012 Suomessa tehtiin noin 100 000 geenitestiä terveydenhuollossa.

Kaikilla ihmisillä tulee kuitenkin olla yhdenvertainen mahdollisuus hyötyä genomitiedosta.  Esim. seurannan avulla yli 50 %  Lynchin oireyhtymän geenivirheen kantajien paksunsuolensyövistä voidaan ehkäistä poistamalla tähystyksessä syövän esiasteita. Geenitestit vähentävät sairastuvuutta ja kuolleisuutta, ja siksi niiden käyttöönottoa pitäisi huomattavasti laajentaa nykyisestään terveydenhuollossa. Ihmisten pitäisi myös saada tietoa omaan hallintaansa niin halutessaan.

Genetic Me esitetään Helsingin ohella yhtäaikaa satelliittinäytöksenä Tampereella, Turussa, Jyväskylässä ja Oulussa keskiviikkona 27.1.2016 klo 18:0020:00. Kaikkiin keskiviikon näytöksiin liittyy myös asiantuntijakeskustelu. Lisäksi elokuva esitetään Helsingissä perjantaina 29.1. klo 13:00 Kinopalatsi 7:ssä ilman keskustelutilaisuutta. Lisätietoja keskustelutilaisuudesta täällä.

Kuvat elokuvasta Genetic Me.

Kommentit

  1. Miten nopeasti lääkärikunta saadaan koulutettua käyttämään tätä tietoa esim. Lääkkeiden sopivuutta arvioidessa?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *